Käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikka ja taito on nimetty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikat ja taito on liitetty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 6.12.2023. 

Käsin valmistetun lasin työtaidot ja perinteet on nyt virallisesti liitetty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Monikansallinen hakemus hyväksyttiin Unescon komitean kokouksessa 6.12.2023. Hakemuksessa ovat Suomen lisäksi mukana Ranska, Saksa, Espanja, Tšekki ja Unkari. Suomessa hakemuksen alulle panija on ollut Suomen lasimuseo, joka on myös koordinoinut hanketta kymmenen vuoden ajan. Hakemuksen laadinnassa oli mukana 17 suomalaista lasialan ja perinteenkantajien yhteisöä.

– Unescon tunnustus vahvistaa perinteentaitajien ja käsityönä valmistetun lasin tunnettuutta ja arvostusta maailmalla. Se turvaa työskentelymahdollisuuksia, sillä ala on elossa vain tekijöiden kautta, kommentoi Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther.

Unescon tunnustusta lasinpuhallukselle juhlistettiin Suomessa eri tapahtumissa. Mm. Suomen lasimuseo tarjosi 9.12. kakkukahvit ja maksuttoman sisäänpääsyn museoon. Suomen lasimuseon läheisessä Lasismin lasihytissä järjestettiin lasinpuhallusnäytös, jonka pääosassa olivat lasinpuhaltajamestari Jaakko Liikanen ja lasinpuhaltaja Kimmo Reinikka. Tapahtumassa valmistettiin taidokkaasti puhallettua lasia perinteisin menetelmin samalla, kun keskusteltiin lasinpuhalluksesta ja Unescon tunnustuksesta.

Suomi on vuosikymmenten ajan ollut kansainvälisesti tunnettu lasimuotoilustaan. Muotoilu vaatii rinnalleen lasin käsittelytaitoa sekä muotoilijoiden ja puhaltajien välistä saumatonta yhteistyötä. Lasin työstäminen on erityistaitoa vaativaa käsityötä ja elävää aineetonta kulttuuriperintöä. Unescon tunnustus tukee ennestään niin perinteentaitajien kuin suomalaisen lasin arvostusta maailmalla.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kuuluminen on kunnianosoitus suomalaiselle lasinpuhallustraditiolle. Se on Suomen neljäs kohde kyseisessä luettelossa, liittyen aiemmin hyväksyttyihin kohteisiin kuten suomalais-venäläinen kalevalainen lauluperinne, suomalais-virolainen Seto Leelo -lauluperinne ja suomalais-ruotsalainen saaristolaiskulttuuri.