Ilves-laululeikki

Ilves-näytelmän teki Palojärven kansakoulun opettaja, lastenkirjojen ja satukirjojen kirjoittaja Aili Konttinen. Näytelmäidea syntyi Riihimäen Lasin Ilves-lasia mainostavasta runosta, joka palkittiin vuoden 1950 parhaana mainoksena. Kirjailija otti yhteyttä tehtaan mainos- ja suhdetoimintapäällikkö Jorma Simojokeen, joka kevään 1951 ensiesityksessä esitti Isä-Ilvestä.

Ilmoituksen mainostekstiä ”Ilves merkki varma, vakaa, laatulasin aina takaa” ei moni muista, mutta Ilves-runon muistavat varmaan kaikki Lasitehtaan koulua 1950-luvulla käyneet: ”Ilves eestä, ilves takaa, ilves istuu, ilves makaa. Ilves maassa, ilves puussa. Ilves hiipii illansuussa.”

Esityksen laulut
Larin Kyösti: Oravan jäljillä, 1. ja 4. säkeistö
Marjatta ja Martti Pokela: Kissankello kilkkaa

Esiintyjät
Kertoja, Isä-ilves, Lapsi-ilvekset, Oravaperhe, Pupujussit, Kuuset, Sinikellot, Päivänkakkarat

Esityksen kulku

Kuuset seisovat valmiina paikoillaan kevyesti huojuen, oravaperhe hyppelee näyttämölle ja laulaa kuusien ja kuoron kanssa Oravan laulusta 1. säkeistön:

Ja orava se hyppeli varvullaan
Ja keinutti syntymäpuuta,
Sen hyppyset käpyä käänteli
Ja se irvisti vasten kuuta.
Lie harvoin niin iloista oravaa,
No, hypsis ja ropsis, se hyppeli vaan
Ja keinutti syntymäpuuta!

Kukat sipsuttelevat näyttämölle, aloittavat pienen tanssin ja laulavat Marjatta ja Martti Pokelan ”Kissankello kilkkaa”, jota paikalle loikkivat pupujussit kuuntelevat hämmästyneinä.

Kissankello kilkkaa,
ruusupiikki pistää,
kukka kukkaan liitetään,
nyt me ollaan kyykyllään. Hupsis!

Isä-ilves hiipii kääntyillen esiin puiden takaa, kertoja lausuu kuiskaten runon alkuosan ilves eestä, ilves takaa, kaikki muut seuraavat hiiskumatta paikallaan.

Lapsi-ilvekset tepsuttavat isän luokse, koko lauma istahtaa jalat ristissä lattialle, mätkähtävät sitten mahalleen, ja kertoja lausuu yllättyneenä: ilves istuu, ilves makaa. Kuuset huojuvat, oravat hyppelevät, pupujussit loikkivat ja kukat tanssivat, mutta vain pienen hetken.

Ilveslauma kiertää näyttämöä muita esiintyjiä nuuskien ja kiipeää sen jälkeen näyttämölle olevan pitkän penkin päälle. Kertoja lausuu samalla nauraen: Ilves maassa, ilves puussa.

Kun kertoja jälleen kuiskaa: Ilves hiipii illansuussa, alkavat kaikki esiintyjät hyöriä kontaten, ryömien, hypellen ja hiipien toistensa ympäri. Lopuksi kaikki laulavat yhdessä Oravan laulun 2. säkeistön.

Ja se kulkija hyräili kulkeissaan,
Eikä ilolta voinut muuta,
Hän murensi leipänsä linnuille
Ja naureli vasten kuuta.
Lie harvoin niin iloista kulkijaa,
Hän kulki, kulki ja hyräili vaan,
Eikä ilolta voinut muuta!

Ilves-laululeikki

Riihimäen Lasinpuhaltajakerho r.y.

Yhteystiedot