Tervetuloa Riihimäen Lasinpuhaltajakerhon verkkosivuille!

Riihimäen Lasinpuhaltajakerhon perustivat riihimäkeläiset lasinpuhaltajat vuonna 1972. Kerho toimii aktiivisesti edelleen.

Sivuilta löydät runsaasti tietoja, kuvia ja artikkeleita lasinpuhalluksesta, ja sen historiasta sekä entisistä ja nykyisistä riihimäkeläisistä lasinpuhaltajista ja hyteistä. Käy myös kuuntelemassa puhaltajien nauhoitettuja muisteluita työajoilta.

Joulupuuro

Joulukuun kahvitapahtumisen tilalla oli yhteinen joulupuuro.

Katso kuvat puurolta

Käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikka ja taito on nimetty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikat ja taito on liitetty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 6.12.2023. Monikansallisen hakemuksen hyväksyminen luetteloon on merkittävä kunnianosoitus lasin tekemisen käsityötaidolle, perinteen kantajille ja koko suomalaiselle lasialalle. Perinteen jatkuminen vaatii tietotaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle, tekijöiden työn mahdollistamista ja osaamisen arvostusta.

Lue lisää

1
2
3
4
5
6
7
8
9
1

Lasihytissä työskentelevää työryhmää kutsutaan verstakoksi

2

Verstakon mestari

3

Postipoikia

4

Vanhempi puhaltaja

5

Formari

6

Muotti eli formu kastumassa

7

Puhalluspilli

8

Kuuppa

9

Puhaltajan penkki

Lasinpuhallustyö

Lasi on amorfinen aine. Se on kiteytynyt sulatettujen silikaattien jähmettyessä kiinteään olomuotoon. Lasi on uudessa kiinteässä muodossaan samanaikaisesti haurasta ja kovaa ja yleensä läpinäkyvää. Sulatetun silikaatin jäähtyessä lasin atomit eivät enää palaudu kiteiseen muotoon, vaan se jää lasiksi.

Lasin pääraaka-aine on kvartsihiekka, jota lasissa on suurin osa. Muut raaka-aineet ovat sooda, kalkki ja potaska. Seokseen lisätään myös apuaineita, jotka auttavat lasin sekoittumista ja poistavat lasimassasta rakkoja. Erilaisilla metallioksideilla saadaan lasimassaan väri. Kristallissa on neljäsosa lyijymönjää eli lyijyoksidia. Se saa lasin taittamaan voimakkaasti valoa ja pehmentää lasin helpommin hiottavaksi.

Raaka-aineseos eli mänki sulatetaan upokkaassa eli potissa. Sulatuslämpö on noin 1500 astetta, työskentelylämpö on matalampi eli noin 1200 astetta. Lasistudioissa ei sekoiteta raaka-aineita, vaan hytit ostavat raaka-aineen valmiiksi sekoitettuina ja kertaalleen sulatettuina lasinappeina. Napeissa lasiseos on aina samanlaista, ja se sulaa alemmassa lämmössä kuin perinteinen mänki.

Työskentely entisenlaisessa lasitehtaassa ja lasistudiossa poikkeaa toisistaan. Lasihytissä työryhmän eli verstakon perinteiset ammattinimikkeet ovat mestari, vanhempi ja nuorempi puhaltaja, postintekijä, muottipoika ja kantaja. Lasistudioissa lasia puhalletaan yhteistyönä, ja jokainen puhaltaja osallistuu tarvittaessa eri työvaiheisiin.

Lasinpuhaltajan työvälineet ovat pysyneet samanlaisina vuosisatoja. Puhalluspillejä on erilaisia ja eri mittaisia käytöstä riippuen. Puu- ja grafiittikuuppia tai märkää sanomalehteä käytetään lasiesineen muovaukseen. Lasisaksilla ja pihdeillä leikataan tai venytetään lasia haluttuun muotoon.

Lasinpuhallus on vanha, mutta edelleen käytössä oleva lasinvalmistusmenetelmä. Aluksi otetaan puhalluspillin päähän lasiuunista sulaa lasimassaa. Pillin pään on oltava kuuma, koska lasi ei tartu kylmään metalliin. Pillin päässä oleva massa muovataan tasaiseksi metallilevyn päällä. Tämän jälkeen tehdään posti eli puhalletaan lasin sisään pieni ilmakupla. Postin päälle otetaan uunista lisää lasia ja aletaan muotoilla siitä haluttua esinettä.

Seuraavat vaiheet riippuvat siitä millainen tuote halutaan tehdä. Lasinpuhallustapoja on kolme erilaista: vapaasti puhaltaminen, pyörittäen puhaltaminen ja kiinnipuhaltaminen. Vapaasti puhaltamalla tehdyt esineet on muotoiltu käyttäen pihtejä ja puulastoja. Pyörittämällä puhaltamisessa käytetään muottia. Aloitus puhalletaan muottiin, jossa sitä samalla pyöritetään. Myös kiinnipuhaltamisessa käytetään muottia, mutta tässä menetelmässä aloitusta ei pyöritetä.

Jotta valmis lasiesine saataisiin irti puhalluspillistä, tarvitaan puntteli. Puntteli tehdään siten, että otetaan lasiuunista pillin päähän lasia ja muovataan se tasaiseksi metallilevyllä. Puntteli kiinnitetään kuumana lasiesineen pohjaan, jonka jälkeen esine voidaan katkaisemalla irrottaa puhalluspillistä. Esineen muokkausta voidaan jatkaa puntteliraudan varassa. Valmis esine irtoaa punttelista pienellä kopautuksella. Puhalletut esineet on jäähdytettävä hitaasti erityisessä jäähdytysuunissa lasin huonon lämmönjohtamiskyvyn aiheuttamien sisäisten jännityksien poistamiseksi.

Lasinvalmistuksen historiaa lyhyesti

Katso hauska ja ytimekäs Lasinvalmistuksen historiaa lyhyesti Lasismin verkkosivuilta

Jäsenten kuukausitapaamiset

Jäsentapaamiset joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina Atomin kahviossa.  – Jäsen, tule mukaan!